Ihmissuhteet, not so easy!

Kun oikein rupeaa miettimään, kuinka helvetin vaikeaa on välillä ihmisten kanssa keskustella. Miksi joku ei osaa sanoa ei, en halua, en tiedä, ei sovi, vaan kierrellään ja kaarrellaan. Mä niin vihaan ihmisiä jotka on kyvyttömiä kommunikoimaan muiden kanssa. Ei sellasen kanssa voi pitää ihmissuhdetta yllä ja näin siinä sitten kävi. Yhtäkkiä meille ilmoitetaan viestillä, että "en halua enää tavata", mihinkään ei anneta minkäänlaista selitystä, mitään ei tietääkseni ole tapahtunut tässä. Tai enhän mä sitä voi tietää jos toinen ei puhu eikä vastaa kun kysytään. Mua vaan niin suututtaa tommoset idiootit ja suoraan sanottuna en pääse asiasta yli. Oon myös todella todella pitkävihainen jos koen että mua kohtaan on tehty väärin, joten saatan vielä parin vuodenkin päästä kirota kyseistä henkilöä. Harmittaa niin paljon, että on luottanut toiseen ja kertonut henkilökohtaisia asioita joiden ei haluais leviävän.Tuskin silti, eihän se tunne edes oikein meidän muita ystäviä ja nää ainoot lähimmät mitkä ovat jäljellä tietävät kyllä tilanteen. Toisaalta tekis mieli yrittää vielä kysellä syitä tähän käytökseen, koska meillä ei ystäviä montaa ole ja tämä kyseinen kusipää nyt sattui lukeutumaan niihin ystäväksi kutsuttaviin, mutta toisaalta taidan antaa asian olla ja vaan koittaa unohtaa koko henkilön. Helpommin sanottu kun tehty, kun oon tämmönen murehtija. Samalla oon surullinen ja vihaa täynnä. Muiden asioiden rinnalla tämähän on pikkujuttu, joten siks luultavastikkaan en jaksa tuhlata yhtään ajatusta kyseiseen henkilöön. Nyt aion keskittyä auttamaan ja hoitamaan vanhempiani mahdollisimman paljon ja samalla hoitamaan itseni ja kumppanini kuntoon.

Ja täytyy vielä todeta, että onneks on nää: